Itsenäinen Polvijärven seurakunta

Polvijärven kirkossa pidettiin 23.9.1877 vt. kirkkoherra A. O. Blombergin johdolla kokous, jossa päätettiin anoa Polvijärveä itsenäiseksi seurakunnaksi. Taloudelliset mahdollisuudet olivat nyt paljoa paremmat eikä papin palkasta tingitty, ja lisäksi oli Liperin uusi kirkkoherra A. F. Ågerblom hyvin myötämielinen polvijärveläisten asialle. Hänen anomuksestaan määrättiin Kontiolahden kirkkoherra K. E. Järnefelt pitämään kokoukset Liperissä, Polvijärvellä ja Kaavilla, kun taas Enon kirkkoherra E. B. v. Konow sai tehtäväkseen tiedustella Kontiolahden seurakunnan ja papiston mieltä.

Yleensä kannatettiin asiaa. Kontiolahdella vain huomautettiin, ettei seurakunta tule papilleen korvaamaan sitä palkan vähennystä, mikä aiheutuisi Kinahmon ja Martonvaaran kylien liittymisestä Polvijärven seurakuntaan. Kun palkkauskin järjestettiin, syntyi senaatin päätöksellä 10.9.1879 itsenäinen Polvijärven seurakunta, jossa oli yksi pappi, kirkkoherra ja pappilana nykyinen kappalaisen virkatila.

Palkkaus järjestettiin uudelleen 21.8.1888, jonka mukaan tuleva kirkkoherra tulee saamaan seuraavasti:

lain mukaan manttaaleittain 100 tynnyriä. Viljaa 2.000 mk
maakauppiaat, joita 3 a’ 20 kappaa viljaa 40 mk
1600 lehmästä a’ 2 naulaa voita 2.080 mk
mökkiläis- ja loisruokakunnat a’ 2 työpäivää 658 438,66 mk
vihkimis-, kaste- ja hautaustoimituksista 128:32 mk
maahanlaskiaislehmiä, arviolta 6, a’ 10 - 60 mk
kirkonottaisia 48 mk
pääsiäisrahoja 60,72 mk
kansliatuloja ja virkatalon puhdas säästö 75 mk 
Summa 5.030,70 mk 

Näin oli Polvijärvestä tullut itsenäinen kirkkoherrakunta. Suomalaisen sitkeydellä olivat polvijärveläiset vieneet asiansa voittoon.