Polvijärven seurakunnan historia ja synty

Itsenäinen Polvijärven seurakunta syntyi senaatin päätöksellä 10.9.1879 .

Polvijärven nykyinen kirkko (1881) on toinen samalla paikalla sijainnut kirkkorakennus.
Ensimmäinen kirkko liittyy seurakunnan itsenäistymisvaiheisiin 1800-luvun puolessa välissä.
Ensimmäisen kirkon rakentaminen aloitettiin keväällä 1847 ja se valmistui kesäkuussa 1851 ollessaan jo epäonnistunut.

Nykyisen Polvijärven puuristikirkon on suunnitellut helsinkiläinen lääninarkkitehti Ferdinant Öhman 10.6.1877.
1878 valmistui Kuusjärven kirkko, jonka piirustuksia käytettiin Polvijärven kirkon rakentamisessa joiollakin muutoksilla.
Polvijärvelle rakennustöitä johtamaan pyydettiin Kuusjärveltä kirkonrakentajaa tuusniemeläistä rakennusmestaria Mikko Karjalahtea (1820-1894) .

Polvijärven kirkko valmistui ja vihittiin käyttöön 9.7.1881. 

Kuusjärven kirkko, joka oli samantyylinen, vaikutti pimeältä. Kuusjärven kirkoon ei oltu vielä tehty alkuperäisessä suunnitelmissa olleita kuoriosan sivulla olevia akkunoita. Polvijärvellä päätettiin akkunoita lisäämällä saada kirkko valoisammaksi.
Kirkkoon tuli 3 lehteriä ja se suunniteltiin 1200 hengelle (seurakunnan väkiluku oli rakennusvaiheessa n. 2000 henkeä ja Kuopionläänissä hiukan reilu 240.000 henkeä).

Nykyisen kirkon ulkoasussa sekä sisätiloissa on tehty korjauksia sekä muutostöistä etenkin ensimmäisen 100 vuoden aikana.
Kellotornin kattoa muutettiin korjaustöissä vuonna 1955 vesivuotojen takia yksinkertiasemmaksi ja suoraviivaisemmaksi.
Samalla ikkunoiden muotoa yksinkertaistettiin mm. poistamalla niiden yläpuoliset nuolenmuodot, kirkkosalin penkkirivejä harvennettiin ja sisäseinät levytettiin kauttaaltaan. Lämmitys kaminat (kirkosalissa kolme ja sakastissa yksi) poistettiin sekä hormit purettiin. Osin kamiinat ovat yhä kateissa, jotta ne voitaisiin palauttaa alkuperäisille sijoilleen kirkkoyleisön nähtäväksi.

Ensimmäisen kirkkorakennuksen alttaritaulu löydettiin pitkän kadoksissa olonsa jälkeen. Taulu, minkä koko on 2100 X 1450 ja on nimeltään Ristiinnaulittu. Sen on maalannut öljyväreillä pellavakankaalle Carl Frederik Blom vuosina 1839-1840. Alttaritaulu oli lahjoitettu 1850-1851 Polvijärven rukoushuoneeseen (ensimmäinen kirkko). Taulun on lahjoittaneet seurakunnalle rovastit A.J. Europaeus ja Johan Stenius.

Alttaritaulu oli ensimmäisen kirkon alttarilla aina vuoteen 1878 saakka. Kun uusi kirkko valmistui ja sinne sijoitettiin 'Sinä Herran Palvelija' alttaritaulu. Tästä taulusta ei tiedetä tarkempia tietoja. Nykyinen alttaritaulu korvasi edellisen vuonna 1904 ja se on maalannut S.A. Keinänen 'Tulkaa minun tyköni' vuonna 1882. Keinäsen alttaritaulu oli alun perin vuonna 1904 Joesuun puretun kirkon irtaimiston huutokaupasta ostettu maalaus.

Käytöstä poistuttua, taulua säilytettiin aluksi kellotapulissa, mistä se myöhemmin hävisi kalustoluetteloista 1926-1935 välisenä aikana. Entinen seurakunnan kirkkoherra Rovasto Erkki Jaskari löysi taulun lopulta pappilan vintiltä kääröstä keväällä 2021 kirkon 140-vuotis näyttelyesineitä etsiessään. Aiemmin sitä oli kylläkin jo tutkailtu 1990-luvun alussa, mutta se oli viety takaisin kätköönsä tietämättömänä täysin maalauksen merkitystä.

Tämä alttaritaulu konservoitiin yksityisin lahjoitusvaroin Heinävedellä vuoden 2022 aikana. Kunnostettu alttaritaulu palautettiin takaisin seurakuntaan 1. adventtina vuonna 2022.

Polvijärven kirkko 1900-luvun alussa lähes alkuperäisasussaan.

Polvijärven ensimmäinen rukoushuone (kirkko) valmistui vuonna 1851

Tekstit Polvijärven seurakunnan historiasta pohjautuvat seurakunnan entisen kirkkoherran rovasti Toivo Timmosen sekä polvijärveläisen rehtorin Jaakko Antikaisen tekemiin kirjoituksiin.

Lue tarkemmin historiasta. Polvijärven seurakunnan synty >>

Kuva: Kirjasta Heikki Hanka, Jyväskylä Yliopisto 1997