Polvijärven seurakunnan lähetystyö

Lähetysharrastus juontaa alkunsa jo Renqvistin ajoilta. Kun sitten Suomen Lähetysseura perustettiin ja lähetyskoulu alkoi toimintansa, oli ensimmäisten oppilaiden joukossa Polvijärven poika, Tobias Reijonen, Horsmanahosta, em. Yrjö Reijosen poika. Kun Polvijärven rukoushuone-saarnaajan Höökin jälkeen ei tahdottu saada pappia, päätettiin kirkonkokouksessa 10.4.1870 anoa, että lähetysoppilas Tobias Reijonen joksikin aikaa otettaisiin saarnaajaksi, mikäli laki sallisi sen.

Pitkän työpäivän Reijonen suoritti Ambomaalla. Kotiseurakunnassa kerättiin uutterasti kolehtivaroja pakanain käännyttämiseksi. 1920-luvulla Polvijärvellä tapahtuneitten herätysten ansiosta oli toinenkin nuorukainen löytänyt tiensä lähetyskouluun Ari Mutanen. Hän oli kasvanut kreikkalaiskatolisessa hurskaassa kodissa Kinahmon Toivonniemellä, mutta herätykseen tultuaan vaikutettuaan yhdessä Toivo Martikaisen kanssa, sai lähetyssaarnaajan kutsumuksen ja siirryttyään luterilaisen kirkon yhteyteen pääsi lähetyskouluun valmistuen v. 1934.

lähetyssaarnaajaksi ja vielä samana vuonna hänet lähetettiin Ambomaalle, jossa hän sodan takia joutui toimimaan 15 vuotta yhtäjaksoisesti. Nyt (1953) kotimaassa ollen, on hän useita kertoja käynyt lähetysjuhlia pitämässä synnyinseuduillaan ja hänen puolisonsa kansakoulunopettajana on yhden vuoden toiminut lähetysaatteen lietsojana Kuorevaarassa, lähinnä lapsimaailman ja nuorten keskuudessa.

Kreikkalaiskatolinen väestö on mukana lähetystyössä. Varsinkin viime vuosisadan lopulla ja tämän alussa innokkaasti toiminut lähetysveteraani, maanviljelijä Michailoff Kirkonkylästä on saanut siunausta epäitsekkäällä työllään Jumalan valtakunnan hyväksi. Nykyisin on Polvijärven seurakunta Suomen Lähetysseuran jäsen. Mitä uhraavaisuuteen tulee, on se tilastojen mukaan ensimmäisellä sijalla Pohjois-Karjalassa. Lähetystyö on se seurakunnan työmuoto, jota eniten ymmärretään Polvijärvellä. Sen sieluna nykyisin toimii maanviljelijä Pekka Hyttinen Viitaniemeltä.