Rippijuhlat
Minä olen ihme, suuri ihme,
ja kiitän sinua siitä.
Psalmi 139:14
Kuka voi tulla rippikouluun?
Rippikouluun voit tulla, vaikka et kuuluisikaan ev. lut. kirkkoon ja vaikka sinua ei olisi vielä kastettu. Kirkkoon kuulumattoman osallistuttua konfirmaatioon, on ensin liityttävä kirkkoon ja ellei ole vielä aiemmin kastettu, niin ennen konfirmaatiota täytyy suorittaa kaste. Vain siten voit liittyä seurakuntaa.
Rippikoulu ja konfirmaatio
Rippikoulun päätteeksi tapahtuva konfirmaatio merkitsee uskon vahvistamista. Siinä nuorten vanhemmat, kummit ja seurakunta rukoilevat nuorten puolesta ja heidät siunataan apostolisella siunauksella. Outokummun ja Polvijärven seurakunnassa myös kummien toivotaan osallistuvan kummilapsensa siunaamiseen konfirmaatiossa.
Konfirmaatio on osa rippikoulun kokonaisuutta – ei vain sen irrallinen ja juhlava päätös. Konfirmaatio ei myöskään ole papin tai työntekijöiden oma esitys, vaan kaikkien rippikouluun osallistuneiden yhdessä toteuttama juhla.
Saatuaan rippikoulussa opetusta kastettu tunnustaa konfirmaatiossa uskonsa ja tahtonsa seurata Jeesusta.
Hän liittyy samaan uskontunnustukseen, jonka vanhemmat ja kummit lausuivat kastetilaisuudessa.
Kuinka kauan rippikoulu kestää?
Rippikoulut kestävät vajaan vuoden verran syksytä seuraavaan kesään. Seurakunta järjestää useamman rippileirit nuorille rippikoululaisille joihin he ilmoittautuvat prosessin alettua. Alkujakson tapaamiset kuuluvat olennaisesti jokaiseen rippikouluun ja siksi ne ovat pakollinen osa rippikoulun suorittamista. Rippikoulussa on yhteisiä tapaamisia ja tehtäviä suoritettavana, mitkä tulevat olla hyväksytysti suoritettuna ennen varsinaista rippileiriä. Hyväksytysti suoritetun rippileirin jälkeen nuorille järjestetään kirkossa yhteinen konfirmaatiotilaisuus, jonne voivat osallistua vanhemmat, kummit sekä omaiset.
Konfirmaatiomessu
Messun suunnitteluun ja toteutukseen yhdessä ryhmän työntekijöiden ja isosten kanssa. Usein rippikouluryhmä esimerkiksi laulaa harjoittelemansa laulun. Pappi kertoo juhlaväelle messun kulusta. Varsinaiseen konfirmaatio-osaan kuuluu muun muassa uskon tunnustaminen, siunaus ja esirukous. Uskontunnustus tapahtuu saarnan jälkeen. Nuoret ja muut messuun osallistuvat liittyvät uskontunnustukseen yhdessä. Tämän jälkeen nuoret siunataan. Kummi tai nuoren muu läheinen ihminen on tavallisesti mukana konfirmaatio-osassa siunaamassa nuorta. Konfirmaatio päättyy ehtoolliseen, johon konfirmoidut rippikoululaiset osallistuvat ensin.
Messun jälkeen jaetaan rippikoulutodistukset. Isoset onnittelevat konfirmoituja. Läheiset onnittelevat nuortaan messun päätyttyä kirkon ulkopuolella. Tässä yhteydessä on tapana antaa konfirmoidulle kukkia, varsinaiset lahjat annetaan yleensä juhlapaikalla.
Aikuisrippikoulu
Myös aikuisiällä voi käydä rippikoulun. Aikuisrippikoulu on yleensä papin ja rippikoulua käyvän henkilön kahdenkeskinen, yhdessä sovittu ja aikataulutettu prosessi. Siinä sovitaan suoritettavat tehtävät ja käydään yhdessä läpi tarvittava sisältö.
Aikuisrippikouluun sisältyy vähintään kaksi papin ja rippikoululaisen tapaamista kasvokkain. Toinen tapaamisista voi olla konfirmaatio. Aikuisrippikoulun kesto on vähintään 20 tuntia. Rippikouluun kuuluu myös osallistumista paikallisen seurakunnan elämään ja toimintaan.
Päätteeksi aikuisrippikoulua käyvä myös kastetaan, mikäli häntä ei ole vielä aiemmin kastettu. Samalla hän tulee liitetyksi kirkon jäsenyyteen.
Aikuisrippikoulun päätteeksi vietetään myös konfirmaatio, mutta tällaisessa tapauksessa konfirmaatio on joko sunnuntaina jumalanpalveluksen yhteydessä tai yksityisenä konfirmoitavan toiveiden mukaan. Ole yhteydessä seurakunnan toimistoon tai seurakunnan pappien kautta kysyäksesi tarkemmin sopivasta rippikoulun ajankohdasta. Kannattaa olla ajoissa liikkeellä vaikkapa ennen sovittua kirkkohäitä tai jos olet saamassa kutsun kummin tehtävään. Aikuisrippikouluun kannattaa varata runsaasti etukäteen aikaa asioiden läpikäymiseksi. Etenkin kesäaikana on muistettava pappien loma-ajat.
Konfirmoitu saa oikeuden
- kirkollisen avioliittoon vihkimiseen
- kummina toimimiselle
- asettua ehdokkaaksi seurakunnan luottamustoimiin 18-vuotiaana.
Lapsikaste on luterilaisessa kirkossa tavallisin tapa liittyä kirkon jäseneksi, mutta kasteelle voit tulla minkä ikäisenä tahansa.
Luterilainen kirkko kastaa kaikenikäisiä